Selvitys seurakunnasta: Luottamuspula hallinnon vitsaus

Taipaleen seurakunnassa tarvitaan välittömiä toimenpiteitä ennen kaikkea hallinnosssa, päätteli seurakunnan tilasta piispalle selvityksen tehnyt talousneuvos, varatuomari Hannu Sarikka.

Sarikan haastattelemat seurakunnan johtavat viranhaltijat ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja ovat kokeneet uuden seurakunnan ensimmäisen valtuustokauden raskaaksi: ”Asioita palautetaan valmisteluun, oikaisuvaatimukset ja muutoksenhaku ovat lisääntyneet. Hallintoelinten kokoukset ovat ilmapiiriltään raskaita, valmistelijat tuntevat ahdistusta, jännittävät ja jopa pelkäävät tulla kokouksiin”, selvitysmies kirjoittaa raportissaan.

Kirkkoneuvoston kokoukset kestivät alkuun 4-5 tuntia, mutta nyt on selvitty jo keskimäärin lyhyemmällä kokousjajalla, haastatellut toteavat. Seurakunnan luottamus- ja virkajohto ovatkin raportin mukaan huolestuneita hallintokulttuurista ja sen kehityssuunnasta.

Kirkkoneuvoston kokousten pöytäkirjat laaditaan jo kokouksen yhteydessä, mikä on johtanut käytäntöön, että kirkkoherra ja talouspäällikkö muuttavat esityslistalla olevia esityksiään kokouksessa käytävän keskustelun pohjalta. Menettely on koettu raskaaksi ja viranhaltijoita tarpeettomasti kuormittavaksi. Uhkana on, että muutettu päätösesitys ei vastaa kaikilta osin kokouksessa käytyä keskustelua ja päättäjien tahtoa.

Taipaleen seurakuntaa perustettaessa perustettiin vanhaa seurakuntajakoa noudattavat kirkkopiirit piirineuvostoineen, joita johtaa oma aluepappi. Lemin piirineuvosto toimii parhaiten ja aktiiviimmin motivoituneen ja innostuneen papin johdolla, raportissa todetaan.

Toiminta vilkasta

Koronapandemia on rajoittanut seurakunnan toimintaa, mutta selvityksen mukaan toiminta on ollut seurakunnan kokoon ja resursseihin nähden monipuolista. Erityisesti lähetys- ja diakoniatyössä on joka kirkkopiirissä aktiivista toimintaa, aktiivisia vapaaehtoisia, ja lähetyskannatus on hyvä. Raportissa mainitaan kuitenkin myös luottamushenkilöiden ja työntekijöiden intressien törmäämisestä.

Musiikkityö saa kiitosta monipuolisesta toiminnasta ja yhteistyöstä paikallisten sidosryhmien kanssa, varhaisnuoriso-, rippikoulu- ja nuorisotyö yhteistyöstä kuntien ja koulujen kanssa. Uuden nuorisotyön tiimin toimintamalli poikkeaa osin aiemmista toimintatavoista, mikä ei aina sovi yksiin oman kirkkopiirin etua ajavien luottamushenkilöiden ajatusten kanssa.

Uusi kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma on muuttanut kuntien ja seurakunnan yhteistyötä. Päiväkotien ja seurakunnan väliin on vedetty raja, mitä korona-aika ja sen tuoma kielto mennä päiväkoteihin on korostanut.

Seurakunta kutistuu

Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Lemin seurakunnissa oli vuonna 1991 yhteensä 11.301 seurakuntalaista, Taipaleen seurakunnassa vuonna 2021 jäseniä oli 8.212 ja Sarikan kirjoittaessaan raporttiaan maaliskuussa 2022 seurakuntalaiia oli enää 8.191. Eikä suuntaus käänny: Kirkon tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2040 Taipale on 5.195 hengen seurakunta.

Väen väheneminen seurakunnan talous supistuu, joskin viime vuosina verotuloja on saatu jokseenkin tasaisesti noin 2,2 miljoonaa euroa. Vuoteen 2030 mennessä verojen määrän arvioidaan laskevan 1,9 miljoonaan euroon.

Taipaleen seurakunnan palkkalistoilla oli tämän vuoden alussa 39 henkiöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa 32 kokoaikaista ja 2 osa-aikaista. Henkilöstömenoiksi on arvioitu 1,5 miljoonaa euroa.

Seurakunnan kutistumiseen ja verotulojen ehtymiseen seurakunnan johto arvioi vastattavan henkilöstön määrän supistamisessa 5-10 hengellä lähivuosina. Työntekijät vähenisivät luonnollisen poistuman kautta, kun eläköityvien tilalle ei palkattaisi uusia.

Talous tiukoilla

Taipaleen seurakunnan rahoitusasema on ollut viimeksi positiivinen sen ensimmäisenä toimintavuonna 2019. Tänä vuonna ja kahtena seuraavana rahoituksen tarve edelleen kasvaa. Metsän ja mun omaisuuden myynnillä voidaan rahoitustarvetta kattaa osittain.

Viime vuodet ovat olleet alijäämäisiä, mutta seurakunnan ylijäämätilillä on toistaiseksi rahaa 3,5 miljoonaa euroa. Seurakunnan maksuvalmius on myös kunnossa ja henkilöstömenot ovat pienentyneet.

Hannu Sarikka esittää, että alijäämäinen talous tulisi tasapainottaa ja seurakunnan tulisi viipymättä laatia sitä varten suunnitelma.

Rakennuskannassa riskejä

Seurakunnan suurimmat taloudelliset riskit sisältyvät vanhoihin kirkkoihin ja muihin rakennuksiin. Runsaan rakennuskannan kunnossapito vie vuosittain merkittävän osuuden käytettävistä tuloista. Riittävän pitkälle ulottuvassa investointisuunnitelmassa tulisi arvioida, mitkä rakennukset pidetään ja peruskorjataan ja mistä luovutaan.

Taipaleen seurakunnan talous on useimmilla mittareilla kunnossa, ja alijäämäinen talouskin voidaan saada kuntoon, Sarikka toteaa. Toimenpiteisiin on kuitenkin ryhdyttävä viipymättä.

Kommentteja ylläolevaan:

Talousneuvos, varatuomari Hannu Sarikka on kirjannut 19-sivuiseen raporttiinsa useaan kohtaan luottamuspulasta, jota esiintyy johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken, sekä hallinnossa että kentällä. Luottamuspulan syihin ei kuitenkaan ole paneuduttu, ja hankalaa se olisikin, kun luottamushenkiöitä ei ole kuultu valtuuston puheenjohtajaa lukuunottamatta. Eikä seurakuntalaisia, jotka luottamushenkilöt ovat valinneet. Kenen pitäisi luottaa kehen? Siinäpä kysymys.

”Selvityksen taustalla oli tuomiokapitulin tarve saada tietoa siitä, mitä Taipaleen seurakunnalle kuuluu seurakuntaliitoksen jälkeisen ensimmäisen valtuustokauden pian päättyessä”, todetaan Mikkelin hiippakunnan lehdistötiedotteessa. Kun asiaa on kysytty vain kirkkovaltuuston puheenjohtajalta, kirkkoherralta, talouspäälliköltä, musiikin työalavastaavalta, vastaavalta diakonilta, vastaavalta nuorisotyönohjaajalta ja vastaavalta lastenohjaajalta, jää noin 8.184 ääntä kuulumatta.

Raportissa toisaalla todetaan, että piispan toimeksiannon tarkoituksena ei ole etsiä ja puuttua epäkohtiin tai virheisiin, vaan tunnistaa ja tuoda hyviä asioita ja tuoda lisäaineksia työhön ja sen kehittämiseen. ”Kaikkien osapuolten, niin seurakunnan luottamushenkilöiden, työntekijöiden, paikallisten tiedotusvälineiden kuin seurakuntalaisten toivotaan havaitsevan selvitystyön oikean sisällön ja tavoitteen”, toimeksiantoa kuvataan. Täyttikö selvitystyö tuon tavoitteen, sitä voi pohtia. Tai täyttikö tämä kirjoitus, jossa on pyritty tulosta selostamaan.

Seurakuntalaisten suoraan havaittavaksi selvitystä ei ole jaettu, sillä talouspäällikön mukaan verkkoon ei laiteta pöytäkirjojen liitteitä, vaan ”ne voi käydä erikseen lukemassa kirkkoherranvirastossa aukioloaikojen mukaisesti”.

KAIJA LANKIA