Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Savitaipaleen kirjastossa näyttelytila on vähentynyt entisestäänkin, mutta muutaman tulostetun kuvan myötä valokuvaaja on halunnut tuoda avohakkuun surkeuden esille. Kuvat on tasapainoisena ryhmänä Charlotan kamarin takaseinällä, ja yksi ikkuna seinällä.
Näyttely on herättänyt vilkasta keskustelua netissä Savitaipaleen sivuilla, ja se lienee ollut kuvaajan tarkoituskin.
Valokuvaajana Venla Suutari onkin aika taitava, hänellä on silmää saada rumistakin asioista kauniita kuvia. Minua viehätti suuresti kuva, joka voisi olla vaikka omasta kasastani, joka pari vuotta sitten tuossa tienlaitamalla kauniisti kuralätäkköön peilasi, miten hieno oivallus!
Hyvin hellyttävä kuva on myös kissa. Kissa on hyväkuntoinen, eli varmaan tavallinen maalaiskotikissa, joka seikkailee aukolla myyriä ja (ikävä kyllä) linnunpoikia etsiskellen. Aukkojen taimikoille myyrät ovat todellinen riesa, ja kissa ja muut pikkupedot isolepinkäisestä lähtien tekevät tärkeää työtä taimikon kasvun hyväksi. Hieno ja hauska kuva!
Yhdessä kuvassa olen tunnistavinani Säänjärven luontopolun kodan aukon takana mäellä. Tästäkin Venla on saanut erittäin kauniin kuvan, muutama puu aukon päällä odottaa toki hurjia myrskytuulia, kun ympäriltä metsä on poissa, niiden kohtalona saattaa olla seuraavassa (?) kuvassa joskus rötköttää tuulenkaatona maassa. Säänjärven polku on muuten yksi hienoista helpoista poluista, jonka varrella on monenlaisia biotooppeja, synkistä metsistä soihin ja kylämaisemiin…(
Mieleeni jäi myös kuva, jossa aukon, sen ruman osuuden takana kohoaa hyvässä kasvussa oleva istutuskoivikko, ja sen takana jo varmaan marjojakin tuottava nuori männikkö. Istutuskoivikot eivät yleensä juuri marjoja tuota, vaan siellä rehottavat heinät, mesiangervot, nokkoset ja koiran- sekä vuohenputket, Sieniä saattaa joskus olla tosi paljon…
Tämä toiveikkain kuva symboliikaltaan on yksin ikkunaseinällä. (kuva 5235 )
Kaiken kruunaa sateenkaari maiseman yllä. Se ikäänkuin kertoo, että jo ensi kesänä etualan rumuuden peittää heiluvat heinät, joiden keskellä pikkuruiset taimet puskevat kohti sinistä taivasta, ja ryteikössä toiveikkaat korvasienien keräilijät yrittävät harppoa kivien ja risujen seassa. Hienosti on kuvaaja osannut näyttää kaiken sen rumuuden keskeltä myös toiveikasta kauneutta.
Näyttely on auki 28.6.-23 asti kirjaston aukioloaikoina ( ma-ke klo. 12-19, to 9-16 ja pe 12-18)