Taikalyhty Danten ja Shakespearen jäljillä

Taikalyhdyn isäntä Pertti Pekari kirjoittaa Lemin Kirjavasn lukijille vierailustaan Danten ja Shakespearen Veronaa.

Teksti ja kuvat Pertti Pekari
Viime kesä Lemillä oli Taikalyhdyn uuden alun tärkeä tapahtuma, joka kannustaa sitä ensi kesää odotellessa ylläpitämään kirjallisuuden osaamista myös talvikauden aikana. Tähän tuli jo oiva tilaisuus pikavisiitillä Veronassa. Se on Italian kirjallisuuden isänä pidetyn Danten asuinkaupunki ja Shakespearen Romeon ja Julian tapahtumapaikka. Maailmankirjailijat ovat edelleen näkyvä osa kaupunkia.

Verona

Verona on Rooman valtakunnan aikainen kaupunki Pohjois-Italiassa. Porta Borsari avaa tien sen varsin laajaan vanhaan kaupunkiin. Monista Etelä-Euroopan kaupungeista poiketen kaupunki on hyvin siisti ja puhdas. Sen kadut ovat osittain päällystetty punaisella veronalaisella marmorilla, talot ovat värikkäitä ja ravintoloiden terassit kutsuvat asiakkaita syömään pastaa ja pizzaa kesällä lämpimään ulkoilmaan.

Roomalaisen forumin paikalle rakennettu Piazza della Erbe (”Yrttitori”) on kaupungin hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Tori on auki joka päivä. Sen pohjoispäässä on Palazzo Maffei, jonka edessä on Venetsian vallan symboli Markuksen Leijona. Naiskauneutta torille tuo suihkukaivo Veronan Madonna.

Paikallisten mielestä Veronan Areena voittaa ehdottomasti sitä suuremman Rooman Colosseumin. Areenahan on 45 vuotta vanhempi ja sisätiloiltaan paremmin säilynyt. Nykyään siellä pidetään jokavuotisia oopperajuhlia sekä maailmantähtien konserttitapahtumia. Giuseppe Verdin Aida on oopperan keskeinen teema, jonka esitykset alkoivat 1913 Verdin 100-vuotisen syntymäpäivän kunniaksi. Maailman tähdistä estradilla ovat esiintyneet muiden muassa Bruce Springsteen, Pink Floyd, Rod Stewart, Leonard Cohen, Paul McCarthy ja Whitney Houston.

Sininen ja keltainen ovat Veronan värit. Kaupungilla on myös oma lippu. Jos näet lipun, jossa sinisellä pohjalla on keltainen risti, se voi olla Veronan lippu tai sitten ei.

Dante

Dantea pidetään Italian kirjallisuuden isänä. Hän syntyi Firenzessä oletettavasti vuonna 1265. Isä oli liikemies sekä rahalainaaja ja äiti kuului aatelissukuun. Äiti kuoli Danten ollessa alle 10-vuotias ja isä meni uusiin naimisiin. Danten lapsuudesta tiedetään varsin vähän. On mahdollista, että hän oli onneton ja tunsi itsensä ulkopuoliseksi, mutta oli kiinnostunut kaikista eri taiteen aloista. Kerrotaan, että hän osasi jo nuorena Vergiliuksen Aeneis-eepoksen ulkoa sekä harrasti musiikkia ja kuvataiteita. Myöhemmin hän opiskeli filosofiaa Dominikaani- veljeskunnan uskonnollisessa koulussa. Samaan aikaan Dante kiinnostui logiikasta ja luonnontieteistä.

Danten isä kuoli vuonna 1283 ja jätti jälkeensä suuren omaisuuden. Isänsä kuoleman aikoihin Dante sai kirjoitettua ensimmäisen sonaatin Vita Nuova-teosta varten ja sai siihen palautetta muutamalta kulttuurihenkilöltä. Italian kielellä kirjoitettu teos valmistui vuosina 1292- 1294, joten sen tekeminen kesti kymmenkunta vuotta.

Vuonna 1295 Dante pääsi Firenzessä hallintovirkamieheksi ja diplomaatiksi. Tästä alkoi hänen poliittinen uransa. Virkamiehenä hän johti hetken aikaa alueen teidenkunnostushankkeita.

Valois’n Kaarle matkasi vuonna 1301 Toscanaan rauhanneuvottelijana. Firenzessä oltiin epäileviä sujuisiko käynti ilman ongelmia ja kaupunginvaltuusto lähetti lähettiläitä Roomaan selvittämään paavin aikeita. Yksi heistä oli Dante. Kaarle hyökkäsikin Firenzeen, jossa muodostettiin uusi hallitus ja Dante määrättiin maanpakoon. Siitä tuli lopulta elinikäinen.

Maanpakonsa aikana Dante vaelsi pitkin Pohjois-Italiaa asuen etupäässä Veronassa ja Ravennassa ja paneutui kirjalliseen työhönsä. Nyt syntyivät De vulgari eloquentia –teos, Il Covivo -tietokirja ja De Monarchia –teos. Samalla hän ryhtyi laatimaan pääteostaan Jumalaista näytelmää. Se koostuu kolmesta osasta: Helvetti, Kiirastuli ja Paratiisi

Veronassa Dante eli sen hallitsijasuvun della Scalan suojeluksessa. Hänen patsaansa on Piazza dei Signorilla, jota kutsutaan myös Piazza Danteksi. Sitä ympäröi hallitsevien sukujen mahtavat palatsit. Paikallisen oppaan mukaan Dante asui Piazzalla sijaitsevassa Palazzo del Podestassa ja kirjoitti siellä Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan.

Dante kuoli Ravennassa 14 syyskuuta 1321. Firenze pahoitteli antamaansa maanpako-rangaistusta vuonna 2008 ja tuomiot peruttiin lopullisesti 2021 uusintaoikeudenkäynnissä.

Shakespeare

William Shakespearea pidetään maailman parhaana näytelmäkirjailijana ja aikansa etevimpänä englannin kielen taitajana Hänet kastettiin Stratford-upon-Avonissa vuonna 1564 ja haudattiin myös sinne 1616. Tiettävästi hän ei koskaan käynyt Veronassa, mutta on tänään siellä tunnetumpi ja seuratumpi kuin Dante.

Shakespearen isä oli menestyvä hansikaskauppias ja raatimies, äiti vanhaa vaurasta sukua. Tutkijat uskovat, että William opiskeli King’s New Schoolissa Stratfordissa ja siirtyi oppikouluun seitsenvuotiaana. Hän opiskeli luultavasti latinan kielioppia ja antiikin kirjallisuutta. Arvellaan, että hän muutti Lontooseen vuonna 1587, jolloin The Queen’s Men –näyttelijäseurue kävi Stratfordissa.

Vuonna 1592 Lontoon teatteripiireissä todettiin ”entisen näyttelijän” Shakespearen kirjoittama trilogia Henrik VI suureksi menestykseksi. Pari vuotta myöhemmin William liittyi The Lord Chamberlain’s men – näyttelijäseurueeseen, joka esiintyi kuningatar Elisbeth I:lle joulukuussa 1594.

Lontooseen rakennettiin vuonna 1599 Globe-teatteri, jonka vakituinen dramaturgi, näyttelijä ja osakkeenomistaja Shakespeare oli. Elisabeth I:n kuoltua 1603 kuningas Jaakko I otti näyttelijäseurueen suojelukseensa ja se nimitettiin The King’s Meniksi. Noin vuonna 1611 Shakespeare palasi takaisin Stratfordiin ja asui siellä pysyvästi vuodesta 1614 terveytensä heikennyttyä.

Shakespeare kirjoitti kaksi näytelmää Veronasta ensin Kaksi nuorta veronalaista ja sen jälkeen Romeo ja Julia. Tiedot Veronasta ovat peräisin Danten kirjoista ja teksteistä, joita Shakespeare luki paljon. Danten Veronan aikana, johon näytelmät ajoittuvat, kaupungissa vaikutti kaksi keskenään riidoissa olevaa mahtisukua Montague ja Capulet. Tämä perustuu siis historiaan. Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole siitä oliko heillä Romeo ja Julia -nimiset lapset. Toinen historiallinen lähdeteos on italialaisen kirjailija Luigi da Portan kirjoittama saman sisältöinen onneton rakkaustarina Bartolomeo della Scalan hallintokaudella Veronassa.

Julian talo kuuluu Veronan suosituimpiin nähtävyyksiin. Päivittäin tuhannet ihmiset käyvät sen pihalla ihailemassa näytelmän keskeisen kohtauksen parveketta, jolla Romeo ja Julia tunnustivat suurta rakkautta toisiaan kohtaan ennen seuraavana päivänä tapahtuvaa vihkimistä. Julian patsas on toinen suosittu kohde, jonka kanssa kaikki haluavat päästä kuvattavaksi. Vanha perinne, jolle kukaan ei enää tiedä selitystä, on käydä hieromassa patsaan vasenta rintaa. Monet jättävät myös pieniä kirjeitä parvekkeen alla olevaan halkeamaan ja toivovat saavansa
vastauksen Julian sihteereiltä.

Romeon ja Julian uskotaan tulleen salaa vihityksi Basilico di San Zeno Maggiore -kirkon kryptassa. Romaaninen rakennus, jonka ikkunaa koristaa ”onnenpyörän” muotoinen ruusu ja 12 vuosisadalta peräisin olevat pronssiovet.

Hieman kaupungin muurien ulkopuolella sijaitsee pieni fransiskaani luostari, jossa Julia kuoli. Luostarin nimeä ei teoksessa mainita, mutta tapahtumapaikan uskotaan sijaitsevan Via del Pontierella. Täällä on Julian hauta: tyhjä kivinen ja kanneton sarkofagi. Tänne kokoontuvat kirjallisuuden ystävät, turistit ja paikalliset kunnioittamaan traagisen tapahtuman muistoa.

Montaguet ja Capulet – kaksi vallassa olevaa jalosukuista perhettä – viettivät tietysti paljon aikaansa Veronan keskeisellä torilla Piazza della Erbellä, jota ympäröivät kaupat, kahvilat, Palazzo Maffei ja Casa Mazzanti.

Veronan kaupunki on kunnioittanut Shakespearea omalla patsaalla. Sen vieressä on otteita Romeo ja Julia -näytelmästä. Englantilainen Bardi on saanut paljon näkyvyyttä kaupungissa.