Lemin kotiseutuyhdistyksen potaattipidoissa sanottiin yhtä ja syötiin toista. Kotitalousneuvoja Sari Paajanen korosti, että peruna on terveellistä, kun sitä syödään lautasmallin mukaisesti: yksi neljännes pottua, yksi neljännes lihaa ja puolikas vihanneksia. Mutta se oppi hulahti perunan keitinvesien mukana ties minne – ainakin sunnuntai-illaksi.
Lemiläisessä lautasmallissa oli puolikas pottua, neljännes voita ja neljännes rieskaa. Ellei sitten voita vähän enemmän.
Nyt tietenkin oli pidot ja ruoka sen mukaista. Normaalissa särätuvan mallissa on lammasta puolikas, neljännes perunaa ja neljännes voita ja rieskaa. Santsilautasilla lihan sektori levenee ja rieska unohtuu pois, kunnes yksi siivu otetaan rasvojen pyyhkimiseen. Ja seuraava siivu ja sitä seuraava sitten makian sopan kanssa. Ja sille siivulle taas reippaasti voita.
Ravintotieteilijä ja lääkäri huokaisevat hieman helpottuneina, kun tietävät, että särää seuraavana päivänä nautitaan säräkeitossa, jossa osasten osuudet ovat jotakuinkin oikeat, joskin keskenään sekoitettuina.
Säräkeitosta on tullut hittiruoka myös alakoululaisille, jotka vuosittain museolle piipahtavat päivän ajaksi. Hampurilaisten kyllästämille tenaville on säräkeitto ja rieska sellainen juhla-ateria, että sen nauttimisesta riittää juttua kotonakin. Ja lautaset museolla tyhjenevät useampaankin kertaan.
Liisa Haikon lautasmalli.
Lautaselta politiikkaan. Eukkomammaa harmittaa, kun tiistaina jää näkemättä lemiläisten ja presidenttiehdokas Paavo Väyrysen kohtaaminen. Leipätyön viimeisen siivut pitävät mamman muualla viiden aikaan. Vaikka ruoka-aika onkin, uskon että kunnantupa täyttyy kiinnostuneista.