Lemiläinen sotaveteraani ja sotavinvalidi Unto Hakuli kuoli keskiviikkona 11. joulukuuta 101 vuoden iässä.
Unto Hakuli oli syntynyt 21. joulukuuta vuonna 1922, joten hän olisi täyttänyt pian 102 vuotta. Viime kesästä lähtien eri sairaudet verottivat hänen voimiaan. Pitkä elämä päättyi keskiviikkona Taipalsaaren vuodeosastolla.
Unto Hakuli eli koko elämänsä syntymätilallaan Hakulilassa, viime vuosina talvikaudet Lemin kirkonkylässä. Neljä vuotta kestäneen kansakoulun jälkeen hän kouluttautui puusepäksi ja ehti välirauhan aikaan käydä puusepän töissä Lappeenrannassa, kunnes jatkosota vei hänet ensin armeijaan ja sitten rintamalle kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.
Jatkosodassa hän otti osaa kahdeksaan taisteluun JR5:n 4. konekiväärikomppaniassa. Peräytymisvaiheessa kesäkuussa 1944 hän oli Lyykylässä vartiovuorossa, kun hän haavoittui kraanattitulen sirpaleesta. Rintamamuistonsa hän kirjautti vihkoseen, jota on siteerattu myös Lemin Kirjavan artikkelissa marraskuussa 2022
Sodan jälkeen hän jatkoi puusepän töitä ja perusti pian yrityksen kumppanin kanssa ja sitten yksin. Vuonna 1960 hän siirsi yriyksen kotiinsa Hakulilaan, missä hän puusepän töiden ohella harjoitti maataloutta ja hoiti metsää. Yhdessä Sanna-vaimonsa kanssa hän vuokrasi myös kesämökkejä Kuhasensaaressa.
Sotaveteraani- ja -invaliditoimintaan hän osallistui aktiivisesti, kävi veteraaniretkillä ja puhumassa nuorille kutsunoissa. Hänen kokemuksensa ja näkemyksensä maanpuolustuksesta ja sodasta kävivät Venäjän hyökkäyssodan myötä hyvin ajankohtaisiksi, ja häntä haastateltiin sekä suomalaisissa että ulkomaisissa tiedotusvälineissä, muun muassa Hollannin televisiossa.
Joulukuussa 2022 hän otti osaa Tasavallan Presidentin veteraaneille järjestämälle vastaanotolle, ja viime kesänä hänen kuviaan nähtiin Helsingin päärautatieasemalla valokuvaaja Johanna Kareen valokuvanäyttelyssä.