Lemin kunnanhallitus saa maanantaina käsiteltäväkseen kaksi päätöksiään koskevaa oikaisuvaatimusta: kunnanhallituksen jäsen Jarmo Tölski (kesk) vaatii oikaisemaan kunnanjohatjan erosopimusta koskevan 30. tammikuuta tehdyn päätöksen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Anu Karhu (kesk) 10. helmikuuta tehdyn päätöksen, joka koskee Sanna Karppisen Karhusta tekemää työsuojeluilmoitusta.
Jarmo Tölski katsoo, että kunnanjohtajan erosopimuspäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja kunnanhallitus on ylittänyt harkintavallan kyseisen päätöksen kohdalla. Harkintavalta ylittyi, kun kunnanhallitus myönsi ylimääräisen kolmen kuukauden palkkaa vastavaan summan johtajasopimuksessa määritellyn yhdeksän kuukauden palkan lisäksi. Budjettivaltaa käyttävä valtuusto on myöntänyt vain yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, Tölski huomauttaa.
Mikäli erokorvaukset maksetaan 15.3.2025, ottaa kunta riskin siitä, että kolmen kuukauden ylimäärinen korvaus voidaan joutua perimään takaisin, jos budjettivaltaa käyttävä valtuusto ei hyväksy talousarvioylitystä ko. kolmen kuukauden ylimääräisestä palkasta. Riski voi realisoitua myös niille päättäjille, jotka ovat äänestäneet ko. kolmen kuukauden ylimääräisen korvauksen puolesta, Tölski kirjoittaa oikaisuvaatimuksessaan.
Anu Karhu pitää
Mervi Ringsiä jäävinä
Anu Karhu vaatii kunnanhallitusta kumoamaan päätöksensä Karhua kohtaan tehdystä työsuojeluilmoituksesta ja tutkimaan sitä käsitelleen työryhmän puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan Mervi Ringsin (kok) esteellisyys. Hän myös pyytää työryhmää toimittamaan hänelle päätöksen pohjana käytetyt asiakirjat, muun muassa Sanna Karppisen esille tuomat sähköpostiviestit.
Karhu kirjoittaa, että Rings on vuotanut salassa pidettävää tietoa ulkopuolisille kyseistä ja myös aiempaa, kunnanjohtaja Kati Rekolan tekemää työsuojeluilmoitusta käsiteltäessä. Karhu toteaa Ringsin kirjoittaneen lukuisia Karhuun kohdistuneita vihakirjoituksia Facebookissa, lehdissä ja Lemin Kirjavassa. Työsuojeluilmoitusta käsiteltäessä Karhu ei ole saanut työryhmältä asiakirjoja, jotka osoittavat että ”taustalla on epäasiallista viestintää, negatiivissävyisiä sähköposteja laajalla jakelulla”.
Karhu katsoo Ringsin olleen jäävi myös käsittelemään työsuojeluilmoituksia, siksi, että hänellä on läheinen perhesuhde kunnanjohtaja Kati Rekolaan, joka teki ensimmäisen ilmoituksen.
Esteellisyyden yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies, sekä tilanteissa, joissa henkilön ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus, toteaa vt. kunnanjohtaja Tommy Vesterlund esittelytekstissään ensi maanantain kunnanhallitukselle. Vesterlund ei tee esitystä oikaisuvaatimuksen ratkaisemiseksi vaan tekee sen vasta kunnanhallituksessa käytävän keskustelun jälkeen.
Toimittaja on ansiokkaasti niputtanut nämä oikaisuvaatimukset samaan juttuun, jotta kaikki huomaavat miten järjettömiä ne on. Kunnanhallitus on todennut jo moneen kertaan hallintolain mukaisesti, etten ole enkä ole ollut kyseisessä päätöksenteossa tai työryhmän työskentelyyn esteellinen. Esteellisyyden syyksi Anu Karhu tai Jarmo Tölski esittävät aina eri syitä. Koska laillista syytä ei ole, niin hatusta vedettyjä syytöksiä keksitään. Surullista.
Huomattavaa on, että tämä viimeisin Anu Karhun oikaisuvaatimus koskee rehtori Sanna Karppisen Karhusta tekemää työsuojeluilmoitusta. Kuitenkin hän väittää minua esteelliseksi syyllä, joka ei edes tähän työsuojeluilmoituksen käsittelyyn liity. Onhan tämä kaiken kaikkiaan erikoista, että tämä kaksikko hyökkää oikaisuvaatimuksillaan kaikin tavoin demokraattisesti tehtyjä päätöksiä ja yhdessä sovittuja sopimuksia vastaan. Kun sekään ei heille riitä, niin tutkintapyyntöjä jätetään mitä erilaisimmilla keksityillä perusteluilla, jotka nekin muuttuvat lennossa. Kiusaamiseksi tätä kai yksinkertaistettuna ja suomeksi voi sanoa.
Tölskin oikaisuvaatimukseen totean vain, että päätös kunnanjohtajan irtisanoutumissopimuksesta ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Mitä tulee valtuustolle esitettävään talousarvion lisämäärärahaan, niin sekin on normaalia. Ei mikään kunta varaa talousarvioonsa etukäteen mahdollisen irtisanoutumisen tai eroamisen kustannuksia tai erorahoja. Ne päätetään jälkikäteen talousarvioon tehtävällä lisämäärärahalla, kuten nyt esitetään. Sopimuksen mukainen korvaus tulee maksaa tai muussa tapauksessa tapahtuu sopimusrikkomus, jolla olisi taas mahdollisesti suurempi taloudellinen riski ja seuraamus kuin nyt päätettävällä lisämäärärahalla.
Korostan vieläkin, että kunnanhallitus on kaikkien jäseniensä läsnäollessa neuvotellut sopimuksen, hyväksynyt sen ja allekirjoittanut. Nyt sen jälkeiset venkoilut näyttävät, ettei kaikki luottamushenkilöt sitoudu itse muotoilemaansa ja tekemäänsä sopimukseen tai allekirjoitukseensa. Erikoista kaiken kaikkiaan.