Aluearkkitehti Antti Hirvikallio on muiden kiireidensä keskellä hahmotellut kirkonseudun kaavaa. Kerrostaloa Mikonlahteen ei tule, mutta matkailukäyttöön soveltuvia rivitaloja sinne voisi rakentaa, kertoo hän hahmotelmistaan.
– Aluerakentamisen kilpailutuskierros Mikonlahden aluetta koskien tuotti vain varovaisia yhteydenottoja. Rakennuttajat eivät uskalla ottaa riskejä ja pankit vielä vähemmän, Hirvikallio sanoo.
Siksi mietinnän alla on ollut muita vaihtoehtoja, ja niistä päällimmäisenä matkailullinen vaihtoehto. Hirvikallio uskoo, että majoitustoiminta olisi alueella kannattavaa, mutta muitakin aktiviteetteja sen tueksi kaivataan kuin särän syöntiä.
– Kapasiteettia pitäisi olla siinä määrin, että bussilastillinen matkailijoita mahtuisi kerralla yöpymään, sanoo hän ja toivoo, että säräyrittäjät osaltaan innostuisivat asiasta.
Suntianlahden alue on ollut piirustuspöydällä myös, ja siitä Hirvikalliolla on yksi ratkaisu jo valmiina, mutta vaihtoehtoja pitää edelleen kehitellä. Palolan alueesta hän arvelee, että kaavoitusta voidaan joutua viemään eteenpäin erillisenä hankkeena.
Kirkonseudun kaavaan liittyy keskeisenä myös vanhojen kunnanvirastojen kohtalo. Sitä on puitu myös valtuustoseminaarissa. Lähtökohta on, että talot on kunnostettava, sillä purkaa niitä ei saa.
– Kakkosvirastolle ei näyttäisi kunnalla olevan käyttöä, mutta ykkösvirastolle olisi omaakin käyttöä, kertoo Hirvikallio keskusteluista.
Ykkösviraston korjaukseen ollaankin hakemassa rahaa ely-keskukselta.
– Kun talo on valtakunnallisesti tärkeän maiseman reunalla, pitäisi valtiollakin intressiä olla, Hirvikallio pohtii.
Kunnanvirasto 1:n remonttiin haetaan valtiolta apuja. Kakkosvirastokin vaatii remonttia, mutta kunnalla ei sille ole omaa käyttöä.
Soranotolle tulossa stoppi?
Kirkonseudun yleiskaavoituksen yhteydessä on noussut esille Vuolteen kankaan soramontun sulkeminen pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi.
Antti Hirvikallio kertoo, että ympäristötoimen ja ely-keskuksen kanta on hyvin samansuuntainen kuin luontoselvityksen tekijän: soranotto päättyy 90 prosentin todennäköisyydellä.
Vahva peruste ja näytöt jatkumisen puolesta ovat kuitenkin kymmenen prosentin takaportti.
– Isosta asiasta on kyse, kun on kyse alueen merkittävimmästä soranottopaikasta, Hirvikallio myöntää mutta toteaa, että uusiutumattomien luonnonvarojen ollessa kyseessä loppuminen on välttämättä jossain vaiheessa esillä.
Antti Hirvikallio laskeskelee, että kunhan saa kaikki ajatuksensa kaavaluonnoksen muotoon, saadaan se kaikkien nähtäville talven aikana. Siitä kaavan valmistumiseen menee noin kahdeksan kuukautta.
– Maanomistajat ovat oppineet ottamaan yhteyttä varhaisessa vaiheessa, joten muistutuksia kaavaehdotuksesta ei enää tule samaan tahtiin kuin aikoinaan, hän sanoo.