Sade melkein pilasi Utin toimintapäivän

Kun Utin Jääkärirykmentin toimintanäytöstapahtuma oli toukokuun alkupuolen perjantaina, se oli tietenkin viikon ainoa sadepäivä. Se tarkoitti sitä, että odotetut Hornetit ja Midnights Hawksit pysyivät maassa.

Vanhaan Mersuun päästiin tutustumaan sisätiloissa.

Silti tapahtuma keräsi jälleen suuren määrän innokasta yleisöä, jota NH90-kuljetuskopteri tässä kiittää valojaan vilkuttelemalla ja syvin kumarruksin.

.

Toki kentällä oli paljon tapahtumaa helikopterien lisäksi, toimintanäytöksiä ja kuviomarssia, ja tietenkin rokkaa ja munkkikahvit.

Mutta me vanhat uttilaiset kuljimme taas omia teitämme. Meitä oli ilmoittautunut mukaan reilut 170, jotka Kymenlaakson Ilmakillan ja Utin Jääkärirykmentin kutsusta ensin nauttivat tulokahvit Perinnetilassa, entisessä upseerikerhorakennuksessa. Siellä saatiin rintaan nimilaput, jotka oikeuttivat meidät sitten omaan ohjelmaan.

Todella mielenkiintoista oli Utti-luokassa kuulla Pekka Sarvannon esitelmä isästään Jorma Sarvannosta, talvisodan maineikkaimmasta lentäjästä. Oikeastaan on ihmeellistä, että meille Utin kasvateille oli niin arkipäiväistä asustella tällaisen sankarin kanssa, että allekirjoittanutkin oikeastaan vasta nyt tajusi, että Sarvannolla todellakin on ihan ennätys, hän pudotti n. neljässä minuutissa kuusi viholliskonetta. Se tuntuu ihan mahdottomalta.

Pekka Sarvanto esitelmöimässä.

Luentoyleisön joukossa on ihmisiä kautta Suomen, jopa ulkomailta, mutta näiltäkin seuduilta entisiä uttilaisia löytyy.

Vanha rakas Mersumme on vuosien myötä saanut suojakseen lasiseinät, se on myös laskettu jalustaltaan hiukan alemmas, mutta monen albumista löytyy kuvia, joissa kiipeilemme tämän nyt niin arvokkaan museokoneen päällä. Nyt pääsimme lukkojen taa taas katsomaan konetta ihan sen sisuskaluja myöten.

Jos muu väki söikin hernesoppansa kentällä tuulessa ja sateessa teltassa, niin meille oli katettu soppa Varuskuntaravintola Kotkaan valkoisille liinoille. Pidettiin puheitakin, sekä Utin Jääkärirykmentin komentaja eversti Heikki Välivehmas, että Kymenlaakson Ilmakilta ry:n puheenjohtaja majuri evp. Aarni Hyttinen kertoivat niin Utin vaiheista kuin armeijaan kohdistuvista säästöistäkin. Vanhojen uttilaisten tapaamisten toivottiin kuitenkin jatkuvan.

Kun pieni osa vanhoja uttilaisia jatkoi tapaamista Valkealan seurakunnan kurssikeskuksessa Puhjonrannassa herkullisen illallisen jälkeen kokoonnuttiin muistelemaan menneitä reilun 20 hengen voimin. Muisteltiin , miten ennen kasarmilla oli aina ”avoimet ovet”, ei tarvittu kulkulupia, ja me lapsetkin seikkailimme vaikka missä. Kun koneet olivat yölennolla pimeäharjoituksissa, me kakarat makasimme kanervikossa kentällä katsomassa, kun ne laskeutuivat ihan siinä lähellämme -todella ihme, ettei koskaan mitään sattunut.

Haaveitakin meillä on. Nyt kun Kauhava lopetetaan, sieltä loppuu myös Lentäjien juhannusjuhlat. Muisteltiin, kuinka Utissa ennen oli aina vuorosiin Korian kanssa suuret juhannusjuhlat, ehkäpä ne nyt sitten siirtyvät Uttiin..Ja vaikka näissä tapaamisissa on aina lapsuus ja nuoruus mielessä, nyt nyt yllättäin huomattiin, että näin pienessä joukossa täällä Puhjonrannassa meitä oli seitsemän, jotka tänä vuonna saavuttavat jo 70 ikävuotta! Alamme siis todella olla vanhoja uttilaisia.

SIRKKA-LIISA VAALIVIRTA