Verkkokaupoissa myydään paljon muutakin kuin verkkoja. Niistä saa senkin, mitä ”oikeissa” kaupoissa ei myydä.
Kuten esimerkiksi tapettiboordia.
Eukkomamma pärjäsi koko kesäkuun ja pitkälti heinäkuutakin menemättä kaupunkiin asioille. Kaupungilla tässä tarkoitetaan Lappeenrantaa erityisesti, mutta ei eukkomamma muitakaan kaupunkeja ollut käynyt Kemijärven läpiajoa ja Rovaniemen asemalla piipahtamista lukuun ottamatta.
Lappeenrantaan piti lähteä, kun isäntä halusi seinään pätkän tapettiboordia. Eukkomamma ei uskonut sen valintaa hänen hoidettavakseen, joten lähti makutuomariksi.
Vaan tuomarin tehtävät jäivät olemattomiksi, sillä ainoat boordit mitä nähtiin olivat rautakaupan alekorin muutama rulla Nalle Puh- ja muita sen tapaisia nauhoja sekä ison marketin tapettiosaston mallikirjan kuvissa olevat.
Kuusi vai seitsemän kauppaa kierrettiin Lappeenrannan mahtavasta valikoimasta – rautakaupassa, sisustusliikkeessä, maali- ja tapettiliikkeessä, ja missä lie. Vaan ei boordin boordia Nalle Puhin jälkeen.
Eli kotiin ja netin ääreen, verkkokauppojen valikoimaa selaamaan. Ja sieltähän löytyi aika monta liikettä, vaikka mallivalikoima ei valtavan valtava ollutkaan.
Päädyttiin sitten länsirannikolla sijaitsevaan liikkeeseen, josta tavara tuli noin viikossa ja tarvittava boordi maksoi muutaman euron.
Nyt se on jo sitten paikallaan rappukäytävässä.
Eukkomamma on kyllä ihmeissään, mitä Lappeenrannan olemassa jo oleville ja tuleviksi odotetuilla valtavilla liiketilaneliömäärillä tehdään, kun tarpeellinen tavara on kuitenkin tilattava toiselta puolelta Suomea? Eivätkö muutkin pian huomaa, kuinka kätevää on ostaa verkon kautta – myös venäläiset? Netistä ostaessa tulee samalla pidettyä pystyssä Leminkin postitoimipaikkaa tai sen vieressä toimivaa matkahuollon noutopistettä.
Tänään oli Helsingin Sanomissa artikkeli nettikaupan nopeasta kasvusta. Sen mukaan samaan aikaan kun täällä iloitaan ruotsalaisen huonekalujätin tuloa liike-elämää vilkastuttamaan, ruotsalaiset nettikaupat täyttävät jo myymällään tavaralla siwojen asiamiesposteja. Suomalaisetkin opettelevat kovaa vauhtia verkkomyymälöitä perustamaan.
Eukkomamma on toki iloissaan siitä, että näille kulmille syntyy liike-elämän työpaikkoja ja ruplat virtaavat rajan takaa ja mahdollisimman suuressa määrin pysähtyvät maakuntaan. Vielä iloisempi olisi, jos kaupoista myös saisi tarvitsemansa.
Ai niin, kävi eukkomamma kesäkuussa myös Kuopiossa, siinä Ikean yhteydessä olevassa kauppakeskus Matkuksessa. Oikeastaan sen parkkipaikalla, jossa oli hyvä asuntoautoa seisattaa ja paistaa kananmunia iltaruuaksi.
No joo, kävi eukkomamma kauppakeskuksessakin – sen isossa ja komeassa vessassa ja sieltä tullessaan osti ruotsalaisliikkeestä kaksi istuintyynyä terassituoleihin.