Eukkomamma tykkää pitkospuista ja suosta. Männäviikon aikana hän tallusti kahdellakin suolla.
Viikko sitten sunnuntaina eukkomamma pääsi käymään Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistossa Huittisissa. Mukava puisto päivälenkille sekin, mutta kalpenee Tammelan Torronsuon puiston rinnalla.
Torronsuolla riittää pitkospuita talsittavaksi, ja niillä eukkomamma kiltisti pysyikin. Onhan kyseessä sama suo, jonne hillastaja heinäkuussa eksyi useammaksi päiväksi.
Torronsuon lintutornista tulisi Mäntyperän eukko kateelliseksi. Tornissa on korkeutta kunnioitettavasti ja näkymää laajalti.
Torronsuon lenkki ei kulje pelkästään suolla, vaan myös aarniometsässä ja kylä- ja maanteillä. Torron kylän tiellä talsiessa mieleen muistui Lemin kotiseutuyhdistyksen suunnitelmissa oleva nostalgaitiehanke. Kyseessä kun oli vanha maantie.
Eukkomamma vietti seuraavan yön Tammelan Venesillan leirintäalueella. Upea paikka Pyhäjärven rannalla. Ei voinut kuin ihmetellä, miten kunta onkin raaskinut pitää leirintäkäytössä hienon hiekkarantapaikan, kun monessa muussa kunnassa ja kaupungissa sellaiset on kaavoitettu asuin- ja hotellikäyttöön.
Yhtä hienossa paikassa ja aivan kaupungin keskustan tuntumassa on entisen Vammalan, nykyisen Sastamalan leirintäalue Tervakallio. Halutut rantakerrostalot ovat ihan vieressä, mutta leirintäkeidas on yhä erittäin rauhallinen ja suosittu.
Tyrvää-Vammala-Sastamalassa kävi kuitenkin sääliksi turisteja, jotka suunnistavat paikkakunnalle kartan kanssa tietämättä viime vuosien kuntaliitoksista. Kartassa kun lukee Vammala, mutta tienviitoissa Sastamala. Kuulemma ovat paikkakuntalaisetkin kummissaan.
Eukkomamma näki suon lisäksi paljon järvenrantaa ja kuvasi toinen toistaan hienompia maisemia. Kuvista nyt tuli mitä tuli – laitetaan tähän loppuun kuitenkin yksi.