Lemin kirkonmäellä on viime viikkoina saatu seurata raivaustöitä ja montun kaivamista. Montun tarkoitustakin on arvuuteltu, parkkihallistakin puhuttu, kun kokoakin sillä on.
Uuden parakin monttu avautuu mittavana vanhan parakin ja vanhan viraston maisemassa.
Kyseessä ei kuitenkaan ole parkki- vaan parakkirakennus – uuden väliaikaisen kunnanvirastoparakin perustusmonttu, joka syksyn aikana täyttynee virastolla. Urakka näyttää mittavalta, mutta onhan virastokin isompi kuin nykyinen ja tasamaatalon rakentaminen rinteeseen vaatii niksinsä.
Onneksi – toisin kuin eukkomamma taannoin uumoili – nykyistä parakkia ei tarvitse siirtää minnekään, vaan työpöydät voidaan raahata suoraan nykypaikastaan uuteen. Jos nykyiset kalusteet uuteen sitten sopivat.
Ja sitten viiden vuoden päästä, kun parakki on poistettava käytöstä, paikalle jää hiekkakenttä. Ehkä siihen mennessä Lemille on perustettu petankkiseurakin – korvaamaan vaikkapa kunnanvaltuustoa, joka joidenkin visioissa on siihen mennessä historiaa.
Samalla, kun virastoa siirretään paikasta paikkaan, kuntalaiset pohtivat vanhojen virastotalojen kohtaloa – varsinkin vanhan pappilan seisomista tyhjillään. Sen kunnostamisesta kuntalaisten vapaa-ajan käyttöön on tehty aloite valtuustossa vuosi sitten, ja jotkut alkavat jo odotella tuloksia.
Ainakin kudontapiiriläiset, jotka syksyisin etsivät paksuimmat villasukkansa ja lämpimimmät nuttunsa varustautuessaan kudontakauteen vanhalla säästöpankilla. Vanhan pappilan peruslämpöäkin pidetään varmasti korkeammalla kuin työskentelylämpö, mihin kutojat ovat tottuneet.
Samanlaista mutta kiihkeämpää kiistaa vanhasta kunnanvirastosta käydään emopitäjässä Taipalsaarella. Vanhan talon puolesta on perustettu yhdistyskin, mutta kunta haluaa laittaa talon nurin sen korjauskelvottomuuteen vedoten.
Eukkomamma ei ole kovinkaan tarkkaan seurannut emäpitäjän elämää, mutta muistaa kuinka joskus vuosia sitten Taipalsaaren kirkonkylästä oli laadittu arkkitehtisuunnitelma, jossa sen lisäksi että vanha virastotalo säilytettiin, rantaan oli rakennettu lisääkin vanhanmallisia pieniä rakennuksia vahvistamaan saaristopitäjän rantaimagoa. Se visio hautautui nopeasti arkistoihin, ja nyt olisi kunnan varmasti helpompi lähteä rannan suunnittelussa puhtaalta pöydältä – kun vanha virasto olisi pyyhkäisty pois.
Mutta kuntalaisten mielestä kirkonkylän rannasta on pyyhitty vanhaa pois jo liikaakin ja taistoa vanhan kunnantalon puolesta käydään tosissaan.