Sunnuntainen elokuvailtapäivä Tapiolassa pani salin vetävyyden koetukselle. Ketään ei kuitenkaan käännytetty ovelta, vaikka osa katsojista joutuikin seisomapaikoille.
Aapo Pekarin (vas.) ja Heikki Haikon järjestämä elokuvailtapäivä sai lähemmäs 300-päisen yleisön.
Iltapäivä vetonaula oli Mainos-TV:n vuonna 1968 kuvaaman Kylän jutut -sarjan ensimmäinen osa. Siinä lemiläiset muistelevat konkalla käyntiään.
Aapo Pekari oli itse mukana kuvauksissa. Hän kertoi, kuinka oli kunnansihteeri Martti Sairalta kysellyt sopivia haastateltavia itse tietämiensä lisäksi.
Haastateltavia löytyi ja kymmenenä alkukesän päivänä kuvaajat saivat nauhalle lukemattomia tarinoita aikaisempien vuosikymmenten riiaustavoista. Kävi ilmi, että konkalla ei käyty pelkästään kesällä, vaan kaattuvan alle tyttöjen viereen pyrittiin myös talvisaikaan. Ja että korento oli isännillä apuna, kun konkkapoikia hätisteltiin kartanolle.
Konkalla käynnissä ei kuitenkaan yleisemmin ollut kyse seksistä – eli sukupuolielämästä, kuten silloin sanottiin – vaan monelle tuntui riittävän se, että sai istua aitan sängyn reunalla tytön kanssa puhelemassa.
Tapiolan elokuvayleisöstä oli apu Pekarille ja Kansalliselle audiovisuaaliselle arkistolle elokuvassa esiintyneiden nimeämisessä. Tarinankertojiksi tunnistettiin Aatu Okko, Jussi Buuri, Helvi Korttinen-Talka, Hilda Tikka, Pentti Klemi, Toivo Muukka, Aatami Hietamies, Aatu Pesari, Väinö Loisa ja Anna-Liisa Okko. Tapiolan tansseja tahdittivat Aatu Okko ja Antti Metso. Pienet tytöt tunnistettiin Anu Talkaksi ja Sari Olkkoseksi ja nuorena parina rannalla kävelivät Jaakko Haiko ja Ritva Pesu.
300-vuotias
puukaupunki
Nostalgisiin tunnelmiin vei myös Lappeenrannan kaupungin 300-vuotisjuhlafilmi vuodelta 1949. Vesitornista avautui näkymä puutalojen kaupunkiin. Asuinrakennusten ohella puusta olivat useimmat merkkirakennukset: raatihuone, kylpylä, lastenseimi, Lönnrotin koulu… Puisen Lappeen kirkon arvokkaimmaksi asiaksi elokuva mainitsee ison kattokruunun.
Uutta uljasta kivikaupunkiakin oli toki rakennettu: linja-autoasema oli kaupungin sydän, Armilan koulu hohti uututtaan.
Rakuunoilla oli vielä käytössään Pohjoismaiden suurin maneesi, mutta heidän lähtöään kaupungista elokuva jo uumoili.
Vuonna 1943 filmattu Rivilotta-elokuva oli kolmas Tapiolassa sunnuntaina nähdyistä.
Aapo Pekarilla oli mukanaan elokuvakamera, jollaisella TV-elokuva filmattiin.
Lemi on
elokuvapitäjä
Kotiseutuyhdistys, Taikalyhty ja Kava ovat järjestäneet jo puolenkymmentä elokuvailtapäivää. Nuorisoseurantalo Tapiola on paikkana se oikea, sillä se oli aikoinaan myös Lemin elokuvateatteri.
Kotiseutuyhdistykseenkin elokuvat liittyvät:
– Kun Lemillä aikanaan filmattiin Laulu Synnyinvuorelle -elokuva, siinä esiintyneet henkilöt luovuttivat esiiintymispalkkionsa kotiseutuyhdistykselle museon rakentamiseen, Aapo Pekari kertoi.
Juttuun korjattu Aatu Okon ja Aatami Pesarin nimet 22.30.