Teksti ja kuvat: Sirkka-Liisa Vaalivirta
Museoautoit ajoivat Saimaata ympäri viikonloppuna. Kahden päivän reissulla jouduttiin jopa välillä pysähtymään rankkojen sateiden ja raekuurojen takia.
Paljon ei tämän arvokkaan seurueen matkaa tohtinut hidastaa, tulivatpa maaliin Lappeenrantaan mihin aikaan hyvänsä, niin keulassa komeili numero 1. Se kuuluu ehdottomasti ajojen vanhimmalle autolle. Olisipa ihanaa päästä moisen menopelin kyytiin!
Joku toinen, taisi olla vaalea Bemari köhisi rastipaikalle tullessaan niin, että tuntui matka katkeavan ihan justiinsa.
Kerrottiin, että mukana oli vanha Ifa, jossa oli vain kymmenen litran tankki -hienon dollarihymyn kuski letkautti, että hän ei sellaisella tipalla saa autoaan kunnolla edes käyntiin…
Savitaipaleella rastikysymys koski jotenkin miesten saapasta, muutkin kysymykset olivat kuulemma outoja, arvailla piti, ja moni sanoi, ettei näillä kyllä pisteille päässyt.
Savitaipaleella ja Heituinlahdessa on vuosia saanut ihailla pientä punaista avoautoa, joka mennä huristelee kuskin tukka hulmuten auringon paisteessa. Tänään tämä NSU Spider ei toki osallistunut Saimaan ympäriajoon, ajelipa vain huvikseen samoilla seuduin.
Auto on Reijo Loisan silmäterä, ollut jo yli 30 vuotta. Mittarissa sillä on 96 700 km, joista Reijo Loisa on ajanut 25 000.Ei suurempia remonttejakaan ole tarvinnut tehdä, kunhan vähän kiillottelee. Heppoja on ehkä nelisenkymmentä, eikä nuo paljon juokaan, noin kuusi litraa satasella.
Isäntää ei kuvaan saanut, kun ”tukka ei ollut kammattu”.
Myös tarina siitä, kuinka auto on Loisalle joutunut, on salaperäinen – mutta paras tarina kertojan mukaan on tämä :kun hän lopetti maanviljelyksen, oli lato täynnä turhia kuivia heiniä. Hän aikoi tuikata heinät tuleen, mutta katsoi kuitenkin , mitä heinien alla oli, ja siellä oli tämä auto. No uskokoon ken tahtoo.