Parin vuoden päästä voi saada vaikka rapsut siitä, että pihalla kasvaa jättipalsameita. Siksi niiden kimppuun kannattaa käydä nyt.
Palsamit on helppo havaita muun kasvuston joukosta.
Helppo ne on myös kitkeä, sillä yksivuotisen kasvin juuret ovat jokseenkin pienet suhteessa kasvin muuten isoon kokoon.
Kitkemistä kuitenkin riittää, sillä palsamihan tuottaa valtavasti kukkia ja siemeniä. Ja siemennys tuottaa seuraavaksi kesäksi valtavan määrän uusia jättipalsameita.
Kukintavaiheessa palsamin löytää entistäkin helpommin, mutta silloin on yleensä jo myöhäistä. Osa kukista on jo ehtinyt siemeniksi varmistamaan ensi vuoden kasvua.
Tässä kukka on vasta nupullaan.
Jättipalsamin ja muiden haitallisten vieraslajien – kuten jättiukonputki ja lupiini – kitkemisestä on tulossa pakkopuuhaa sikäli, kun kasvustot ovat omalla maalla.
Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan kuntiin tulleella kirjeellä, että ensi vuoden alussa astunee voimaan EU:n asetus, joka määrää jäsenvaltiot valmistelemaan luettelon haitallisista vieraslajeista. Lajien hallussapito, kasvattaminen ja myyminen on kielletty. Se koskisi myös yksityisiä tontinomistajia.
Toimettomina ministeriössä ei ole oltu tähänkään saakka. Se on jo laatinut kansallisen vieraslajistrategian, ollut kehittämässä kansallista vieraslajiportaalia havaintoilmoittimineen ja asettanut vieraslajien neuvottelukunnan.
Vieraslajeja on myös eläinkunnan puolella. Vieraslajiportaalissa mainitaan muiden muassa espanjansiruetana, mutta ei lehtokotiloa. Lehtokotilo ei varsinaisesti olekaan vieraslaji, sillä sen yksi muoto asustaa luonnonvaraisena rannikolla. Mutta Lemin maisemissa se taatusti on vieraslaji ja haitallinen sellainen.
Sen kitkemistä voi harjoittaa keväästä syksyyn, eikä siitä loppua tunnu tulevan.