Teksti ja kuvat: Sirkka-Liisa Vaalivirta
Hyvin salaperäisesti puffattu tapahtuma Savitaipaleen Kärnäkosken helteisessä kattilassa alkoi ennen varsinaista konserttia jutustelulla, jota kävivät Martti Valtonen ja Tuomo Mäkelä.
Pamausten historiaahan siinä läpi käytiin.
Tuomo Mäkelän repusta löytyi sotatarvikkeita vuosien takaa, oli tykin kuulaa ja nykyisen sirpalepommin vanhaa mallia – tosin pieni kappale tällaista kamalaa räjähdettä.
Ja sitten yleisöä varoitettiin, että nyt kohta räjähtää, ja pamaus on kova. Ja niinhän tuo oli, varoituksesta huolimatta sitä ihan säikähti. Joutsenolaisen Heikki Pätilän (toivottavasti kuulin nimen oikein , kun korvat meni lukkoon…)tykki antoi sellaisen paukun, että moni epäili naapurimaan alkavan jo kasata sotavoimia rajalle sen kuultuaan. Mustaruuti sai aikaan melkoisen pölläyksen.
Ja musiikin takiahan tännekin oikeastaan oli tultu. Montolan Puhallinorkesteri jaksoi kuumassa soittaa ohjelmansa Inka Puhakan johdolla), vaikka aurinko paistoi soittajien takaraivoon armotta, ja sai kapellimestarin mekon selkämyksessä hikilaikun laajenemaan laajenemistaan.
Jos soittajien olikin istuttava helteessä keskellä ketoa, niin yleisö etsi varjoa ja muuta virkistystä pikkuhiljaa. Ei edes Savitaipaleen polkka saanut yleisön tanssijalkaa liikkeelle, vaikka se soitettiinkin aika erikoisena sovituksena. Reggeenä se kuultiin Tero Savolaisen flyygelitorviesityksenä, kappas vain!
Konsertti oli mainio, tarjolla oli lisäksi hunajaa, makkaraa, kahvia ja mainioita munkkeja, mutta niin vaan helle ja päivän muut menot karsivat yleisöä. Jonkun verran enemmän järjestäjät olisivat mielellään paikalla nähneet.