Maaliskuun 24. päivänä 1915 perustettiin urheiluseura Lemin Eskot. Satavuotias juhlii pyöreitään runsaan puolen vuoden päästä marraskuussa.
Ampumahiihto on viime aikoina pitänyt satavuotiaan hengissä. Tämä kuva on 15 vuoden takaa.
Juhlatoimikunta on kokoontunut pari kertaa. Juhlapäiväksi on päätetty sunnuntai 15. marraskuuta, ja juhlapaikaksi varattu Lemin koulukeskus.
Juhliminen puoli vuotta merkkipäivän jälkeen ei ole poikkeuksellista. 70-vuotis- ja 89-vuotisjuhlat pidettiin myös syksyllä.
Juhlasta on tarkoitus tehdä kansanjuhla, jonne seuraan kuulumattomienkin on hyvä tulla. Onhan satavuotias seura on koko pitäjän ylpeys; Lemi on voimisteltu, pyöräilty ja hiihdetty Suomen kartalle, ennen kuin särästä oltiin kuultukaan.
Urheiluseuran virkaa viime vuosisadan alussa hoiti ensin Lemin nuorisoseura kyläosastoineen, kirjoitetaan Lemin pitäjänhistoriassa. Hiihto oli suosittu laji. Mutta kun naapuripitäjiin alkoi syntyä urheilun erityisseuroja, ne vetivät puoleensa myös lemiläisiä. Silloin katsottiin aiheelliseksi perustaa oma, urheiluun keskittyvä seura.
Nyt virta vie taas toiseen suuntaan. Lemin Eskoilla kuten muillakaan pienillä, yksilölajeihin keskittyvillä seuroilla, ei mene kovinkaan hyvin. Joukkuelajit ja niiden erikoisseurat houkuttavat urheilevaa nuorisoa yksin puurtamista enemmän. Mutta toisaalta Lemin Eskojen viime vuosien leipälaji ampumahiihto on saanut harrastajia kunnan rajojen ulkopuolelta. Kaikki Lemin Eskot eivät ole lemiläisiä.
Mitä seuraava vuosisata tuo tullessaan, sitä voi vain arvailla. Tänään ja tänä vuonna on kuitenkin syytä ja kunnia juhlia Lemin Eskoja.
Ensimmäinen tieto Lemistä tuli minulle siten, että kuulin Mirja Hietamiehen ja Siiri Rantasen s. Lintunen keskinäisistä kilpailuista. Sittemmin oli mieluisaa tutustua Mirjaan hänen uuden nimensäkin takaa.
Erään kinkerin ohjelmaa piti joskus 1970-luvulla värkätä, jotta virsien veisuun ja ampumahiihtokilpailujen televisioinnin välille saatiin vuorot. Silloin Esko Saira hiihti omaan osuuttaan viestissä. Hyvin sopivat yhteen virsi ja viesti.
Menestystä Lemin Eskoille!!!
Onnittelut Eskoille!
Onnittelen juhlivaa seuraa muistellen hiukan seuramme toimintaa. Lemin Eskoista tulee ensimmäiseksi mieleen kesän urheilukilpailut ja -harrastukset keskuskentältä, samoin talvella hiihtokilpailut kentällä ja mäkikisat Vuolteessa. Mielikuvani mukaan 1950- ja 1960-luvuilla tällaista toimintaa oli paljon. Onpa minulle kerrottu, että sodan aikanakin kilpailuja järjestettiin, mm. sinä sunnuntaina helmikuussa 1944, kun synnyin Sorvarilan kylässä.
Nuorisosarjoissakin oli kilpailutoimintaa sekä oman seuran sisällä että mm. kolmiseuraotteluina Savitaipaleen Urheilijoiden ja Taipalsaaren Saarenveikkojen kanssa. Niistä mieleeni on jäänyt kilpailut Savitaipaleella kesällä 1957, varmaan sen takia, että onnistuin voittamaan 400 metrin juoksun. Muutoin oma menestykseni ei ollut huikea, vaikka lusikoitakin tuli. Seuran järjestämästä harjoitustoiminnasta tulee mieleen Martti Sairan vetämät yleisurheiluharjoitukset. Tatu Kouvo oli tehnyt aikaisemmin hyvää työtä nuorison valmennuksessa, mm. kesäleireillä. Hän kävi kansakoulussakin kertomassa, kuinka hiihtämistä kannattaa harjoitella. Eskoilla oli eräässä vaiheessa painikin ohjelmassa.
Oli meillä oma-aloitteisuuttakin. Järjestimme omia kisoja kentällä sen lisäksi, että omasta takaa oli kotonakin mm. korkeus- sekä pituushyppypaikka. Oli jopa aitajuoksuun tarvittavia aitoja ja tietysti keihäitä, kuulia ja kiekkoja. Moukaria kentällä ei ollut. Sitä aloin opetella vasta 2000-luvulla.
Yleisurheilukilpailut saivat paremmat puitteet, kun kenttä peruskorjattiin ja radalle tuli hiilimurska. Omista urheilijoista tulee mieleen esim. Aarno Parkkola, joka harrasti montaa lajia, ehkä kuula oli kuitenkin vahvin. Tapani Saira heitti kiekkoa pitkälle. Kun Lauritsalan Toivo Tuukkanen tuli heittämään keihästä, kenttä ei tahtonut riittää. Siellähän on vain 300 metrin rata, eli lyhyt kenttä.
Jo ennen sotia Eskojen urheilijat olivat saavuttaneet menestystä. Esimerkiksi Niilo Nikunen oli yhdistetyssä olympiaedustaja. Eskojen urheilijoista kiistatta kuuluisin 1950-luvulla oli hiihtäjä Mirja Hietamies. Cortinan kisojen jälkeen 1956 kunnantuvalla järjestettiin muistikuvani mukaan juhlat. Esko Saira oli hyvä yleisurheilijakin, mutta ampumahiihto teki hänestä myöhemmin kuuluisan. Siitä lajista on tullut seuralle enemmänkin menestystä. Eskojen järjestämissä kansallisissa hiihto- että mäkikilpailuissa oli noihin aikoihin mukana nimekkäitä urheilijoita, ja katsojia oli paljon. Omista mäkimiehistä muistuu mieleen tietysti Heikki Hovi, jolle taisi jäädä Vuolteen mäkiennätyskin.
Pitää vielä mainita mieliin painunut edustustehtävä Lemin Eskojen voimistelujoukkueessa Suomen Suurkisoissa 1956. Siellä oli mukana monta Eskojen aktiivia naisten ja miesten joukkueessa sekä nousevaa polvea poikien joukkueessa. Emil Tuuliainen ja Martti Saira johtivat joukkoa. Vuoden kuluttua voimme taas kokoontua muistelmaan kisoja, kun tulee jo 60 vuotta täyteen niistäkin.
Onnittelen Eskoja hyvästä työstä sadan vuoden ajalta ja toivon hartaasti, että työ jatkuu. Vaikka maailma muuttuu, urheilu on pysyvä osa kulttuuriamme ja seuratoiminta hyvää kotiseututyötä.
Paavo Okko
Turun Senioriurheilijat (moukarinheittäjä)