Ukonlahti on Kivijärven luoteisin ja likaisin kolkka. Sen vedenlaadun toivotaan kohentuvan Ukonsuonojaan kaivetun lasketusaltaan myötä.
Veden kulku ojassa hidastuu ja kiintoaineet ja ravinteet painuvat pohjaan ennen järveä.
Kiintoaine ja ravinteet ovat Ukonlahdella iso ongelma, sillä lahteen valuu vesiä peräti 400 hehtaarin alueelta.
– Siitä 91 hehtaaria on peltoa, minkä lisäksi alueella on isoja taloja ja kymmenen talouskeskusta, kosteikkoasiamies Antti Happonen Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta kertoo.
Ruomin, Uimin ja Suontakaisen osakaskuntien yhteistyönä ja Lemin kunnan ja Tuuliaisen säätiön avustamana syntyi 0,3 hehtaarin laskeuma-allas. Vesipinta-alaa sillä on 2.000 neliötä ja vesitilavuutta 1.500 kuutiota.
Osakaskuntien edustajat Aarno Parkkola (oik), Oiva Pesu ja Osmo Lamponen saattoivat hymyillä tyytyväisimä altaan reunalla. Hyvillään oli myös Markku Peutere (takana).
Allas on päänavaus kosteikkosaralla.’
– Tällekin alueelle tarvittaisiin kosteikkoja kahdesta kolmeen hehtaarin verran, Happonen sanoo.
Kymmeniä kosteikkoja Pien-Saimaan alueelle kätilöinyt kosteikkoasiamies näkee Kivijärven tilan hyvin hälyttävänä. Vain Maavesi on yhtä huonossa kunnossa, Pien-Saimaakin voi keskimäärin paremmin.
Hän onkin mielissään, että Ukonlahden allas syntyi maanomistajien yhteisymmärryksessä. Toinenkin hanke on jo vireillä ja hyvässä myötätuulessa.
Itse Avarajokeen ei kosteikkoa kannata synnyttää, sillä se on siihen liian iso. Ratkaisua on etsittävä laskuojien kosteikoista.
– Järven pinnan lasku 1960-luvulla on perimmäinen syy, miksi Kivijärvi kasvaa umpeen. Kosteikkoja rakentamalla maksamme velkaa, jota vesienlaskusta ja ojituksista on syntynyt, Happonen muistuttaa.
Raija Tuuliainen ja Risto Kiljunen Tuuliaisen säätiöstä kuuntelevat Arrno Parkkolan (vas.) ja Antti Happosen keskustelua.
Ukonlahden tila on puhuttanut rannan asukkaita ja rantoja omistavia osakaskuntia jo vuosia. Lähtölaukaus rakentamiselle annettiin vuosi sitten Kivijärvi-tapahtumassa Jalkosalmessa. Osakaskunnat päättivät yhdessä panna toimeksi, kertoo Osmo Lamponen Suontakaisen osakaskunnasta.
Rahoitusta saatiin Jalkosalmen tilaisuuden tuotoista, Kivijärven kalastusalueelta ja Lemin kunnalta. Niiden osuus hankkeessa oli 10.000 euroa, ja saman verran saatiin Tuuliaisen säätiöltä.
Kosteikoistakaan ei ole avuksi, jos järven pohjassa oleva hapettomuuden takia vapautuu veteen. Kivijärvellä asiaa on tutkittu ja havaittu, että vanha fosfori on pysynyt pohjasedimentissä. Näin uuden kuorman vähentäminen parantaa suoraan veden laatua, Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Pena Saukkonen selvittää.
Vähentämistä kuormassa riittää. Saukkonen luettelee kevään 2013 mittaustuloksia Avarajoelta: päivän aikana joki kuljetti 90 kiloa kiintoainetta, kuusi kiloa typpeä ja 300 grammaa fosforia.
Antti Happonen muistuttaa, että fosfori on arvokas mineraali, joka on loppumassa kaivoksista sadan vuoden aikana. Siksi se kannattaa ottaa talteen. Ukonlahden altaankin pohjasta liete tullaan ajoittain kaivamaan ylös ja levittämään pelloille.
Näin pahoin pilaantuneet järvet, kuten Maavesi Taipalsaarella, muuttuvat arvokkaan fosforin lähteiksi, hän veikkaa.
Mutta jotta Kivijärvestä ei tulisi fosforikaivosta, Ukonlahden esimerkin toivotaan synnyttävän lisää kosteikkoja.
Altaan keskelle pystytetyt kaksi telkänpönttöä eivät tänä keväänä ehtineet saada asukkaita.
Selvennykseksi vielä, mistä lähdettiin liikkeelle:
Työ alkoi maaliskuun alussa raivauksilla. Kuva ojan suuhun päin, järven suuntaan. Kuva: Markku Peutere
Kuva lisätty juttuun kello 19.10.
Palasi muistiin eräs kunnanvaltuuston kokous 1980-luvun alusta, jolloin käsiteltiin aietta johtaa suovettä viemäriojaa myöten Huttulasta Lahnajärveen. Lemiläisten onneksi hanke ei toteutunut. Lahnajärvi on kunnossa, tietääkseni.