Lemin kirkonmäen näkymät muuttuvat miltei päivittäin. Uuden kerrostalomaiseman myötä on osin palattu jo menetettyihin soratietunnelmiin.
Murskepintainen kävelytie muistuttaa vanhasta ajasta.
Nyt voi Tapuliaukiolta alas laskeutuessaan valita, meneekö vanhan ajan monttuista sorapolkua vai uutta pikipintaa. Tapuliaukion puolikas sai uuden asvaltin, samoin kunnantuvan puoleinen kävelytie. Sen sijaan pankin kulmalle ei mustaa riittänyt. Ei riittänuyt, sillä se puoli olisi kunnan pitänyt päällystää, mutta rahaa ei budjetissa ole, ainakaan ennen ensi vuotta. Eikä työmaan tieltä kuorittua päällystettä kukaan ymmärtänyt laittaa talteen…
Kumpaakin kävelytietä pääsee toistaiseksi postiin, jonka olemassa oloa jälleen uhataan. Tai on kaiketi uhattu säännöllisesti kautta viime vuosien, mutta korvaavaa asiamiestä ei ole löytynyt. Mahtaako löytyä nytkään, Postin uusien ukaasien jälkeen? Mahtavatko korvaukset asiamiehille nousta uuden lakkautusaallon myötä siinä määrin, että joku haluaa kirjeet ja paketit hoitaakseen?
Asiamies tai oikea posti – kumpaakaan ei ole sen jälkeen, jos Lemillä jostain syystä päädyttäisiin kuntaliitokseen. On omasta kunnasta ainakin se etu. Vaikka sitten soratietä kuljettaisiinkin.