Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Aamusumu oli maiseman kattava lähes koko matkan Jyväskylään, kun torstaiaamuna aikaisin lähdettiin Savitaipaleelta Kone-Agria -näyttelyyn.
Koneiden ohella tapahtumassa nähtiin muun muassa tankotanssia.
Opasteet olisivat voineet olla tien ja kadun laitamilla näkyvämmät. Ainoa joka näkyi hyvin, oli, että parkkipaikat olivat täynnä! Kahden tunnin kiekollista olisi löytynyt, samoin maksullista – mutta kukapa tuohon olisi ehtinyt jatkuvasti juosta parkkeja hoitamaan, varsinkin , kun varsinainen näyttelyhalli oli niin laaja ja tavallaan sekava, että aina ei itse itseäänkään tahtonut löytää!
Niinpä ajettiin Killerin parkkiin, ilmaiseen , josta oli maksuton bussikyyti pääpaikalle. Valitusta kuului kuitenkin siitä, että busseja tuli liian harvakkaiseen. No, perille kaikki taisivat kuitenkin päästä.
En tiedä kuka lie laatinut näyttelyalueen kartan ja Infon opastetaulun. Pähkäilemistä niissä kyllä riitti! Mutta katsomista toki paikalla oli, ja mielenkiintoista tietoa saimme, me naisetkin, monista asioista, jotka eivät ihan läheltä liippaa.
Entisenä karjakkona ja tarkkailukarjakkona allekirjoittanutta toki kiinnostaa, miten maatalous porskuttaa, kirskuttaa eteenpäin. Tuntuu, että kaikki on liian suurta, pelottavan suurta! Maatalousväestö sitoutetaan yhä suurempiin yksiköihin, mikä tarkoittaa myös yhä suurempia velkoja. Miten niitä maksetaan, kun sato ei ole koskaan varma, lihan ja maidon hinta on mitä on. Ei käy kateeksi!
Mutta tässäpä muutama kuva näyttelystä.
Kahvila-ruokalan tungoksessa meteli oli korvia huumaava, ja henkiläkunta todella kovilla!
Ulkoalueella pääsi näkemään monenlaista, on klapikonetta ja mönkijän perässä vedettävää saunaa.
Mutta oli myös moottorisahalla tehtyä taidetta.
Ja tietenkin, siellä röhki, pärski, huusi, savutti ja liekehti myös tällaiset hirmukoneet, joiden meteli kuului sisätilaan asti!
Sisällä sitten ihailtiin ihan muunlaista menoa, mestarillista tankotanssia! Nightwishin musiikin tahtiin uskomattomia temppuja huojuvan tangon päässä, ei onnistuisi tältä eukolta, eikä monelta muultakaan, mutta todellakin, tämän jutun pääkuvassa on mestari tanssimassa! Ihan lähelle en päässyt, enkä haastattelustakaan kuullut mitään, mutta taidetta mikä taidetta!
Mutta kun noita koneita katselee, niin pakko myötää, että Amerikan malliin mennään.
Ei tällaisella puimurilla ihan pienelle (normaalille!) peltotilkulle ole mitään asiaa.
Miten se mahtuu edes maantietä myöten siirtymään pellolta toiselle, vai pitääkö ilmoittaa erikoskuljetuksesta!
Kun kaikki muutkin koneet alkavat olla tätä luokkaa, niin suorastaan pelottaa maaseutuväestön puolesta. Olisi varmasti kannattanut käydä katsomassa myös niiden, jotka maalaiselämää kadehtivat. Siitä vaan ostamaan tila koneineen ja sitä helppoa, ilmaista elämää elelemään!