16 junalla kahdeksassa maassa
Kaksi viikkoa raiteilla meni nopeasti, enimmäkseen mukavasti, joskus kyllä tukalasti. Eukkomamma palasi kotiin mukanaan yli 900 valokuvaa ja niiden päälle iso tukko muistoja muisteltavaksi seuraavan 35 vuoden aikana.
Kaksi viikkoa raiteilla meni nopeasti, enimmäkseen mukavasti, joskus kyllä tukalasti. Eukkomamma palasi kotiin mukanaan yli 900 valokuvaa ja niiden päälle iso tukko muistoja muisteltavaksi seuraavan 35 vuoden aikana.
Varoituksen sana Lemin Kirjavan lukijoille: eukkomamma poistuu rivistä kahdeksi viikoksi. Euroopan rautatiet ja maanmainio Interrail houkuttelevat, niin kuin joskus yli 30 vuotta sitten.
Eukkomammalla menee sormi suuhun tuon tuosta. On mennyt jo perjantaista asti, kun ylähampaasta lohkesi kulma pois.
Eukkomamma vietti lauantaina aamupäivän torilla. Elävän naamakirjan ääressä puhuttiin mm. mustikoista ja niiden poimijoista.
Eukkomamman haaveet mustikkametsään menosta ovat kariutuneet sateeseen jo useampana päivänä – kuten varmasti monella muullakin. Mutta poimintaviettiään on saanut tyydyttää joka ilta, kun sateessa vain on tauko ollut.
Eukkomamma hyödynsi sateessa olleen tauon ja pyrähti metsään katsomaan, joko mustikat ovat kypsyneet.
Minkä menetyksen Suomen tanssilavat ovat tietämättään kokeneetkaan, kun Antti ”Hyrde” Hyyrynen aikoinaan omistautui metallimusiikille tangojen sijaan. Tätä mietti moni lauantaina Jalkosalmirockissa, kun Hyyrysen veljekset Antti ja Jussi (YUP) paljastuivat kyvyiksi myös prässihousuissa humpan ja valssin vieminä.
Eukkomamma ei varmastikaan ole ainoa, joka on ihmetellyt tai ihastellut sinisenään vellovaa lupiinimerta teiden varsilla. Vuosi vuodelta se kasvaa ja valtaa uusia alueita.
Suomi on sen verran suuri maa, että jos kesä hyttysineen alkaa kiusata, voi allakkaa kääntää taakse päin keväämmäksi. Ainakaan vielä viime viikolla ei pohjoisessa tiedetty sääskistä mitään – eikä paljon kesästäkään.