Tuvan seinältä Lemin Kirjavaan
Mäntyperän eukko Sirkka-Liisa Vaalivirta piirsi viime talvena itselleen ja kissalleen Harmille joulukalenterin. Kalenterin hän ripusti tupansa seinälle.
Mäntyperän eukko
Mäntyperän eukolla huisketta
Teksti ja kuvat: Sirkka-Liisa Vaalivirta
Eipä uskoisi millaisessa pyörityksessä eläkevuosillaan onkaan! Tuskin oltiin kotiuduttu pohjoisesta reissusta, kun jo piti kiirehtiä Kisapuistoon katsomaan Nuorten jääkiekon MM-kisoja.
Tyhmä (?) tikka
Teksti ja kuva: Sirkka-Liisa Vaalivirta
Kerran postilaatikolla käpsytellessään Mäntyperän eukko hämmästyi huomatessaan lastujen lentävän tienlaidan haavasta. Pysähtyi tuohon katselemaan, ja silloinpa kolosta kurkisti tikka, katsoi hetken ja alkoi taas uurastaa.
Kolon eukko sai kuvaan, mutta tikka meni piiloon.
Mäntyperällä tarjotaan nyt kakkua
Teksti ja kuvat: Kaija Lankia
Mäntyperän eukko Sirkka-Liisa Vaalivirta ei juhli huomenna maanantaina täyteen tulevia 70 ikävuottaan. Mutta täytekakkupohjia on valmiina, jos nyt sunnuntaina joku sattuisi poikkeamaan Savitaipaleen Survajantielle.
Merkkipäivää juhlistaa myös kärhö tuvan seinustalla.
Aurinkoa ystäville! – Mäntyperän kuulumisia
Tiedättekö, mikä on hulluuden huippu? Mäntyperän eukko kuvittelee olevansa juuri tällä hetkellä aika lähellä sitä. Ulkona on näet aivan ihana aurinkoinen talvipäivä, ja tämä eukko sulkeutuu tupansa varjoisimpaan kamariin naputtelemaan tietokonetta. Ei järjen hiventäkään koko touhussa!
Vain valkeata joulua… Mäntyperän kuulumisia
Mikä siinä lienee, että tämän suuren juhlan lähetessä unta on niin vaikea saada. Ilman mitään joululahjavalvojaisiakin illat tuppaavat venymään puoleen yöhön, ja sitten käy kuten nyt, eli viideltä ajaa jo ylös joku outo rauhattomuus. Vieläkö sitä näin vanhanakin sekoilee tuon joulun kanssa!Lue lisää »Vain valkeata joulua… Mäntyperän kuulumisia
En olisi ikinä uskonut – Mäntyperän kuulumisia
Todella uskomaton kesä alkaa olla takana. Elokuun pimeneviin iltoihin Mäntyperän eukko ripusti jo kaiken kirjavat jouluvalot pihakatokseensa, siihen jota muualla myllänneet myrskyt eivät ainakaan vielä ole vieneet. Piha ympärillä on kuivunut rutikuivan ruskeaksi, ja jo aikoja sitten eukko luovutti. Ei enää jaksa kantaa vettä kuin muutamalle kituvasti kukkivalle silmänilolleen. Siltikin tuntuu, että käsivarret ovat venyneet ainakin metrin.Lue lisää »En olisi ikinä uskonut – Mäntyperän kuulumisia
Mäntyperän kuulumisia: Sadepäivä!
Tip-tip-tip… Toivorikkaasti kaiken heinäkuuta on räystään alla oleillut melkein kuivuuttaan halkeillut vanha lasten vanna. Tänä aamuna se herätti iloisesti ensin säännöllisin rytmikkäin tippumisäänin, sitten jo terävällä lorinalla. Ah, tänään ei tarvitse kantaa vettä niille vähille kasveille, jotka ovat helteessä säilyneet elävinä, hiukan kituliaina, mutta kuitenkin.Lue lisää »Mäntyperän kuulumisia: Sadepäivä!
Melusaastetta aamutuimaan – Mäntyperän kuulumisia
On se tämä elämä eriskummallista. Juuri, kun eukko on kuvitellut jääneensä kehityksen rattaiden alle, pudonneensa kelkasta ja painuneensa unhon alhoon, huomaakin ohittaneensa jopa oman ajatuksensa nopean (?) juoksun ja keikkuvansa kehityksen terävimmässä kärjessä. Niinpä tässä vanhalla netittömällä tietokoneellaan yrittää naputtaa kuulumisiaan nettilehteen. Johonkin niin ihmeelliseen kehityksen tulokseen, josta ei itse mitään ymmärrä, ei ole sellaista koskaan nähnyt, eikä näe tätäkään, koska ei sitä nettiyhteyttä omista, eikä taida saadakaan.Lue lisää »Melusaastetta aamutuimaan – Mäntyperän kuulumisia